Multiresistenteistä bakteereista
Päivitys 5.2.2023 Viimeisimpien esiintyvyystietojen mukaan rescuekoirissa ei enää esiinny merkittävästi suomalaisia koiria enemmän multiresistenttejä bakteereja.
----------------
Bakteerien resistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on jatkuvasti kasvava maailmanlaajuinen uhka sekä ihmisille että eläimille. On arvioitu että vuonna 2050 10 miljoonaa ihmistä kuolee resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Resistenssin syntyyn on vaikuttanut antibioottien yleistynyt ja liiallinen käyttö, antibioottihoidon myötä herkät bakteerit kuolevat ja vastustuskyvyn kehittäneet säilyvät ja siirtävät resistenssiä eteenpäin. Erityinen ongelma ovat bakteerit jotka ovat kehittäneet vastustuskykyä useammalle antibiootille, tällöin mahdollisen infektion hoito vaikeutuu mikäli juuri tämä bakteerikanta aiheuttaa infektion.
Multiresistenttejä bakteereja todetaan sekä ihmisissä, eläimissä että elintarvikkeissa. Lemmikkieläimissä näitä bakteereja todetaan keskimääräistä enemmän tietyissä ryhmissä. Näitä ovat ulkomailta tuodut koirat ja kotimaista alkuperää olevista koirista etenkin ne jotka ovat saaneet runsaasti antibioottihoitoa esim toistuviin iho- ja korvatulehduksiin (tässä korostuvat tietyt näille vaivoille alttiit rodut) sekä raakaravintoa saavat. Rescue-koirilla näiden bakteerien runsaampi esiintyminen johtuu lähtömaiden antibioottikäytännöistä sekä bakteerien helposta siirtymisestä tiheässä koirapopulaatiossa tarhalla koirasta toiseen. Valtaosa näiden bakteerien kantajista on oireettomia eivätkä saa koskaan ongelmia kantajuudesta. Bakteerien merkitys on suurin populaatiotasolla ja maailmanlaajuisesti, mitä enemmän multiresistentit bakteerit lisääntyvät sitä vaikeammaksi infektioiden hoito käy tulevaisuudessa. Siksi ensisijainen tavoite on vähentää näiden bakteerien esiintyvyyttä ja leviämistä.
Koirilla merkityksellisimmät resistenssikannat ovat MRSP ja ESBL.
MRSP (metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudointermedius)/MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)
S.pseudointermedius on koiran iholla ja limakalvolla elävä bakteeri joka on hyvin yleinen terveillä eläimillä mutta voi aiheuttaa myös infektioita, yleisimmin iho- ja haavatulehduksia. Myös luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset ovat mahdollisia. Kun tämä bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn metisilliinille se on MRSP-kanta. MRSP ei aiheuta infektioita tavallista S. pseudointermediusta herkemmin mutta mahdollisten tulehdusten hoito hankaloituu kun tehoavia antibiootteja on vähemmän. Terveelle eläimelle MRSP ei ole vaarallinen ja koira onkin usein oireeton kantaja. MRSP:n esiintyvyys suomalaisissa koirissa on n. 3-10% välillä.
MRSP leviää yleensä eläinten välisessä kontaktissa mutta saattaa kehttyä myös antibioottihoidon myötä. Myös ympäristö ja välineet kuten harjat ja lelut voivat siirtää bakteereja eläimestä toiseen. Tämän vuoksi eläinlääkäriasemilla MRSP-kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä. Ihmiseen MRSP siirtyy todennäköisesti hyvin lyhytaikaisesti eikä ihminen yleensä sairastu MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen, maailmalla on raportoitu vain harvoja yksittäisiä sairastapauksia. Kun perheessä on MRSP:tä kantava koira on todennäköistä että perheen muut koirat ovat myös kantajia. MRSP voi puhdistua koiran elimistöstä mutta etenkin paljon antibiootteja saaneisiin potilaisiin suhtaudutaan eläinlääkäriasemilla aina riskipotilaina vaikka kontrollinäytteet olisivat puhtaita.
Hygieniaohjeistus MRSP-kantajan omistajalle:
-Eläinlääkäriasemille tulee kantajuudesta ilmoittaa ajanvarauksen yhteydessä, näin voidaan estää bakteerien siirtyminen mahdollisesti huonokuntoisiin riskipotilaisiin
-On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa MRSP-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen
-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä käsihygieniasta kannattaa huolehtia myös kotioloissa. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.
-Käytä kertakäyttöhanskoja, kun puhdistat lemmikkisi korvia, käsittelet sen eritteitä tai hoidat se suuta. Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen.
-Käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa ja säilytä se erillään
-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on MRSP (ihotulehdus, korvatulehdus, haavatulehdus tms.)
*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Kädet pestään aina ennen käsineiden pukemista
ja niiden riisumisen jälkeen vedellä ja saippualla ja kuivataan puhtaaseen pyyhkeeseen. Voi käyttää alkoholipitoisia
käsihuuhteita
*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.
*Vältä lähikontakteja muihin koiriin kunnes infektio on parantunut.
ESBL (extended spectrum beta-lactamases)
ESBL-ominaisuus on tyypillisimmin E.colissa tai Klebsiellassa jotka ovat molemmat suolistobakteereja. ESBL aiheuttaa mm virtsatieinfektioita ja yleistulehduksia. Noin 5% suomalaisista koirista kantaa ESBL-bakteeria (Helsingin Yliopisto 17.11.2017). ESBL on yleinen myös mm ulkomailla matkustaneilla ihmisillä , esim Aasiassa matkustaneista 70% kantaa suolistossaan ESBL-kantaa matkalta palatessaan (Lääkärilehti 25.11.2013) . ESBL:ää todetaan myös esim siipikarjatuotteissa, 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja (Evira, 6.4.2017)
ESBL-kantajuus saattaa siirtyä lemmikistä omistajaan (ja päin vastoin) eritteiden välityksellä ja lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee astiat jne). On todennäköistä että ESBL-kantajuus on kaikilla perheen lemmikeillä jos se todetaan yhdellä. ESBL-kantajuudesta puhdistuminen on mahdollista mutta kantajuuden kestosta ei ole varmaa tietoa.
Hygieniaohjeistus ESBL-kantajan omistajalle:
-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä käsihygieniasta kannattaa huolehtia. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.
-Jos lemmikilläsi on todettu ESBL-kantajuus, niin kannattaa siitä ilmoittaa omaan hoitoyksikköön asioidessasi terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunta arvioi mahdollisen seulonnan tarpeellisuuden.
-Ilmoita kantajuudesta eläinlääkäriasemalle ajanvarauksen yhteydessä, ESBL-kantajat hoidetaan kosketuseristyksessä.
-On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa ESBL-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen
-Kun käsittelet sisällä lemmikin ulostetta tai virtsaa, käytä kertakäyttöhanskoja. Imeytä eritteet paperiin, mikä laitetaan suoraan jätepussiin. Pyyhi alue, missä ulostetta/virtsaa oli esimerkiksi Virkon-liuoksella (desinfektioaine). Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
-Kerää lemmikin ulosteet ulkoa pois bakteerien siirtymisen minimoimiseksi.
-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on ESBL-ominaisuuden omaava bakteeri (esim. haavatulehdus tms.)
*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Pese kädet hanskojen poiston jälkeen huolellisesti. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.
*Jos eritteitä on pinnoilla, pyyhi pinnat huolellisesti esimerkiksi Virkonilla.
*Jos kyseessä on virtsatietulehdus, siivoa virtsalammikot sisällä kuten edellä on mainittu.
*Vältä kontakteja muihin koiriin, kunnes infektio on parantunut.
-Älä anna lemmikin nuolla kasvojasi.
-Käytä kertakäyttöhanskoja koskettaessasi lemmikkisi suuta tai peräaukon aluetta, esim. harjatessasi sen hampaita tai pestessä sen peräaukon ympärystä. Pese kädet huolellisesti hanskojen poisto jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttäminen on suositeltavaa.
--Ruoka- ja juomakippojen pesu mieluiten astianpesukoneessa mahdollisimman kuumassa. Mikäli astiat pestään käsin, käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa, huuhtele harja ja astiat kiehuvalla vedellä ja säilytä harja erillään.
Olemme alkuvuoden 2018 aikana kartoittaneet näiden bakteerien esiintymistä galgoissamme. Toukokuuhun 2018 mennessä seulotuissa galgoissa MRSP-esiintyvyys on 8,5%. Yhtään ESBL-tapausta ei ole todettu, ei myöskään kolistiiniresistenssiä. Vertailun vuoksi multiresistenttejä bakteereja esiintyy suomalaisissa riskiryhmissä keskimäärin 10 prosentilla (Evira) , yksittäisistä roduista esimerkkinä englanninbulldogeissa 21 prosentilla (Kennelliitto, 26.1.2018).
MRSP:n vaikutus käytännön elämään liittyy siis lähinnä muihin lähikontaktissa oleviin (perheessä eläviin) koiriin ja eläinlääkärikäynteihin. Perheen ihmisille MRSP ei yleensä aiheuta riskiä. ESBL voi siirtyä koirasta ihmisiin ja päinvastoin. Koirasta lähtöisin oleva ESBL voi siirtyä ihmisten mukana sairaaloihin ja aiheuttaa siellä esim. epidemian vaikka ei perheenjäsenelle aiheuttaisikaan infektiota. ESBL:n suhteen riskiryhmiä ovat immuniteetin mahdollisen puutteellisuuden vuoksi mm. HIV- ja syöpäpotilaat, maksa- ja munuaissairaat, eilnsiirto- ja pernanpoistopotilaat, immunosuppressiivista lääkitystä saavat, alkoholistit, pikkulapset, raskaana olevat ja vanhukset.
Löydösten perusteella emme ole toistaiseksi nähneet tarpeelliseksi muuttaa adoptiokäytäntöjä. Suosittelemme että kaikki kauttamme adoptoidut galgot seulotaan multiresistenttien bakteerien varalta ja edellä mainittuja hygieniaohjeita noudatetaan siihen asti etenkin mikäli perheessä on immuunipuolustukseltaan alentunut henkilö tai lemmikki. Myös mahdolliset muihin riskiryhmiin kuuluvat lemmikit on suositeltavaa seuloa taustasta riippumatta.
Mikäli perheessänne on immuniteetiltaan heikentynyt perheenjäsen tai pikkulapsia ja harkitsette adoptiota ottakaa yhteyttä galgosdelfenix@gmail.com. Mikäli mahdollisen multiresistenttiä bakteeria kantavan galgon adoptioon voidaan katsoa liittyvän käytännössä merkittäviä riskejä voidaan esim kotihoidossa oleva galgo seuloa ennen adoptioperheeseen siirtymistä.
Jatkamme tilanteen silmällä pitämistä ja toivomme mahdollisimman monen adoptioperheemme seulovan nämä bakteerit ja ilmoittavan tulokset, myös negatiiviset, osoitteeseen galgosdelfenix@gmail.com.
Aiheeseen liittyen:
MRSP:stä
MRSP:stä
ESBL:stä
ESBL, potilasohje