Tällä sivulla löydät yleistietoa galgon adoptiosta
Adoptiosta koituvat kulut
Kulukorvauksemme adoptoitavalle galgolle on 28.1.2024 alkaen 700 euroa suurentuneiden kuljetus- ja rekisteröintikustannusten vuoksi. Mikäli galgolla on sairaus jonka voidaan olettaa vaikuttavan oleellisesti koiran kuluihin uudessa kodissaan (leishmania, hoitamaton sydänmato, vakavampi vamma) kulukorvaus on 600 euroa. Jokaisen koiran kohdalla on maininta mikäli kyseessä on alhaisempi kulukorvaus. Toivomme jokaisen adoption yhteydessä lisäksi 50 euron lahjoitusta joka käytetään muiden galgojen auttamiseen Espanjassa, tämä on vapaaehtoinen lisä pakolliseen kulukorvaukseen.
Mistä kulukorvaus koostuu?
Rescue-galgon adoptiota harkitseva saattaa pohtia mistä koiran näennäisesti kallis kulukorvaus koostuu. Galgon saaminen lopulliseen kotiinsa Suomessa espanjalaiselta perreralta eli kunnalliselta tappotarhalta on monivaiheinen prosessi jossa on monenlaisia kuluja. Kiinteitä kuluja ovat:
-kastraatio/sterilaatio
-EU-passi
-mikrosiru
-rokotus rabiesta, parvoa, penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan (joillain lisäksi kennelyskää ja leptospiroosia vastaan)
-tarttuvien tautien testaus (sydänmato, leishmania, erhlichia, anaplasma) sekä mahdollisesti muita terveyden kannalta tarpeellisia tutkimuksia Espanjassa
-ulko- ja sisäloishäätö
-ekinokokkoosimadotus ja eläinlääkärin tarkastus ennen Suomeen tuloa
-lento Espanjasta Suomeen mukaan lukien lentoboksien kuljetus lentokentille sekä palautus rahtina/matkatavarana Espanjaan
-Ruokaviraston koirarekisterin rekisteröintikulut
Tämän lisäksi kuluja tulee mm koiran kuljetuksesta tarhalle, eläinlääkäriin, lentokentälle, mahdolliseen kotihoitopaikkaansa. Koiran ruokintakulut etenkin aliravituilla koirilla voivat kasvaa suureksikin. Myös satunnaisia eläinlääkärin kuluja voi tulla. Rahallisten kulujen lisäksi jokaisen galgon pelastamisessa käytetään lukemattomia työtunteja espanjalaisten ja muunmaalaisten vapaaehtoisten aikaa. Mikäli kaikkien kulujen jälkeen kulukorvauksesta jää euroja yli, tämä summa käytetään kokonaisuudessaan työhön galgojen avuksi Espanjassa sekä kotihoidossa olevien galgojen kuluihin. Yhdistyksemme ei saa rahallista etua adoptioista.
Tuontivaatimukset Suomeen
Järjestömme pitää huolen adoptoitavan galgon maahantuontivaatimuksista. Espanjasta tuotavalla galgolla vaaditaan lain mukaan lemmikkieläinpassi, mikrosiru sekä voimassa oleva rabiesrokotus joka on annettu vähintään 21 vrk ennen Suomeen tuloa. Mikrosiru on oltava asennettuna ennen rokotteen antamista. Mikäli koiran mahdollinen aiempi rabiesrokotus on vielä voimassa ei 21 vuorokauden varoaikaa vaadita. Koira tulee lääkitä ekinokokkoosia vastaan 1-5 vrk ennen Suomeen tuloa ja tästä on oltava eläinlääkärin allekirjoittama merkintä lemmikkieläinpassissa. Galgot tuodaan maahan Ruokaviraston edellyttämän TRACES-ohjelman puitteissa.
Lentomatkasta ja koiran saapumisesta
Kentällä koira tulee kuljetuslaatikossa tullialueen läpi yhdessä lentokummin kanssa. Yhdistyksen edustaja on vastassa kentällä ja tarkistaa koiran kunnon sekä paperit. Tämän jälkeen edustaja luovuttaa koiran uudelle perheelleen sekä käy läpi omistajan kanssa koiran paperit ja antaa ohjeita jatkosta.
Kentälle tulee ottaa mukaan panta, valjaat sekä remmi koiralle. Galgo saattaa olla hyvinkin pelokas matkan ja uusien kokemusten jälkeen joten turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Aluksi suositellaan käyttämään sekä pantaa (ns. martingale-panta on osoittautunut galgolle parhaaksi) että valjaita karkaamisriskin vähentämiseksi. Mikäli kotimatkaa on vielä kentältä on hyvä varata mukaan myös ruokaa sekä vettä. Makupalat saattavat auttaa saavuttamaan galgon luottamuksen. Koira saattaa kotimatkan aikana tehdä tarpeitaan joten esim auto on syytä suojata tämän varalta.
Galgon terveydestä uuteen kotiin saavuttua
Kaikki koirat ovat saaneet ennen maahan tuloa sekä sisä- että ulkoloishäädön. Sisäloishäätö tulee uusia parin päivän sisään koiran saavuttua. Tähän suositellaan Drontal Comp Vet. tai Drontal Comp Forte Vet.-valmisteita (koiran koosta riippuen) tai vastaavaa. Lisäksi suositellaan tästä viikon parin kuluttua vielä loishäätöä Axilur-valmisteella. Loishäädön yhteydessä on hyvä lääkitä myös perheen muut koirat ja kissat. Tästä eteenpäin madotuksessa voidaan noudattaa eläinlääkärin suosituksia. Mikäli koiralla havaitaan kotona eläviä ulkoloisia (kirppuja, täitä, väiveitä) annetaan koiralle (ja perheen muulle koirille sekä kissoille, huom kissalle oma valmiste!) vielä Frontline-loishäätö tai muu eläinlääkärin ohjeen mukainen lääkitys. Tapauskohtaisesti annetaan tarvittaessa lisäohjeita loishäätöjen suhteen. Koirat ovat vaadittavan rabiesrokotuksen lisäksi saaneet rokotuksen parvoa, penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.
Kaikille koirille suositellaan eläinlääkärin tarkastusta uuteen kotiin saapumisen jälkeen. Eläinlääkärille mennessä ottakaa mukaan koiran lemmikkipassi sekä mahdolliset kirjalliset todistukset koiralle tehdyistä tautitesteistä ja muista terveyteen liittyvistä asioista. Koiran passissa olevat rokotusmerkinnät ovat paikkaansa pitäviä ja näiden perusteella voitte sopia eläinlääkärin kanssa seuraavan rokotuksen ajankohdasta. Mikäli koira on kastroitu/steriloitu vähän aikaa ennen Suomeen tuloa saattaa sillä olla vielä tikkejä leikkaushaavassa. Näiden poisto onnistuu ensimmäisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä.
Galgo on saattanut usein olla jopa vuosia hoitamattomana tai huonolla hoidolla ja tämä voi näkyä koiran terveydentilassa. Ennen adoptiopäätöksen tekemistä pyrimme tiedottamaan uutta kotia kaikista koiran terveyteen ja mahdollisiin terveysongelmiin liittyvistä ongelmista mutta koiran terveydestä ei voida antaa takuita ja jo tehdyistä tautitesteistä ja eläinlääkärin tutkimuksesta huolimatta sairauksia saattaa ilmetä. Uuden kodin tuleekin olla sitoutunut vastaamaan koiran mahdollisista sairauksista koituvista kuluista.
Galgolta on ennen Espanjasta lähtöä testattu Espanjassa esiintyviä tarttuvia tauteja (sydänmato, leishmania sekä ehrlichia ja anaplasma). Vaikkakin tartunnat ovat testatuilla koirilla erittäin harvinaisia, tautitestit eivät ole sataprosenttisen varmoja ja positiivinen tulos voi näkyä vasta myöhemmin mikäli tartunta on tuore. Tämän vuoksi suosittelemme että koiralta suljettaisiin pois aikaisintaan 6 kk Suomeen tulon jälkeen uudelleen leishmania- sekä sydänmatotartunnat.
Suomeen juuri tullut koira kärsii usein lievästä kutinasta ja hilseilystä mikä johtuu ympäristön muuttumisesta ja stressistä. Tähän voidaan ensiapuna käyttää omega-rasvahappoliuoksia (esim Viacutan, Salmopet, Nutrolin) ja/tai kutinaa ja hilseilyä hillitseviä hoitoshampoita.
Koirien ruokinta on usein tarhaolosuhteissa hyvinkin poikkeavaa kotikoiran ruokinnasta. Tämän vuoksi muutos saattaa olla suuri ja koiran ruoansulatuselimistö voi reagoida tähän ulosteen löysyydellä. Useimmiten vaiva menee ohi viikossa parissa kun koiran elimistö tottuu uuteen ruokaan mutta mikäli vaiva pitkittyy, muita oireita ilmenee tai koiran yleiskunto on huono tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Koiralle kannattaa ensiapuna antaa reseptivapaita ripulivalmisteita (esim Canikur, Aptus Attapekt) ja koiralle tarkoitettuja maitohappobakteereja. Ruoan muutokset kannattaa aina tehdä hitaasti, viikon parin kuluessa.
Tarhoilla esiintyy suurista koiramääristä johtuen usein kennelyskää ja koira saattaa uuteen kotiin saapuessaan yskiä myös ilmaston vaihtumisen ja lentomatkan aiheuttaman rasituksen vuoksi. Lievä yskä paranee usein itsestään mutta mikäli yskä pitkittyy yli kahden viikon tai koiran yleiskunto laskee suositellaan ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin.
Etenkin metsästykseen käytetyillä galgoilla on usein arpia ja vanhoja vammoja. Koiraa kannattaa ensiviikkoina ja -kuukausina tarkkailla mahdollisen ontumisen, jäykkyyden tai liikunta- ja hyppäämisvaikeuksien varalta ja olla yhteydessä eläinlääkäriin mikäli jokin huolettaa. Hampaissa saattaa olla murtumia tai muita ongelmia. Näiden suhteen suositellaan eläinlääkärin arviota mahdollisesta hoitotarpeesta.
Adoptoidun galgon käytösongelmat
Galgot ovat pääsääntöisesti hyväluontoisia ja sopeutuvat hyvin perhe-elämään. Adoptoitavan galgon mahdollisista psyykkisistä ongelmista saadaan useimmiten tietoa jo Espanjassa jolloin uutta kotia voidaan informoida jo etukäteen mahdollisista haasteista. Useimmat galgot ovat eläneet useamman galgon laumoissa vailla päivittäistä ihmiskontaktia ja saattavat olla myös traumatisoituneita historiassaan olevan pahoinpitelyn tms seurauksena. Myös muutos tarhaoloista kotikoiraksi on suuri ja monet koirat ovat tullessaan arkoja ja pelokkaita.
Ensimmäisinä päivinä koira on stressaantunut elämänmuutoksesta johtuen ja koiran on hyvä antaa kotiutua rauhassa. Vieraita ei ole syytä kutsua ensimmäisinä päivinä eikä koiraa heti kannata viedä vieraisiin paikkoihin. Mikäli perheessä on muita koiria on tutustuminen hyvä tehdä ns. puolueettomalla maaperällä ulkona poissa omalta pihalta. Pieni lenkki yhdessä voi auttaa tutustumisessa. Lapsiperheissä on tärkeää korostaa lapsille että koiran annetaan tulla tutustumaan omaehtoisesti ja omaan tahtiinsa. Aluksi voi esiintyä monenlaisia ongelmia mutta valtaosassa tapauksista nämä poistuvat ensimmäisten päivien ja viikkojen kuluessa. Kannattaa muistaa että kaikki kotikoiran elämässä on galgolle uutta eikä se tiedä miten käyttäytyä kulloisessakin tilanteessa. Itselle tuttu tilanne voi traumatisoituneessa galgossa aiheuttaa täyden paniikkireaktion. Tyypillisiä pelkoa aiheuttavia tilanteita voivat olla esim lähestyvät ihmiset, äkkinäiset liikkeet, autossa matkustaminen, ruokintatilanne. Vähitellen koira tottuu kyllä uusiin asioihin joten asiasta ei kannata hermostua, tämä voi pahentaa entisestään koiran stressiä.
Monet galgot ovat uuteen kotiin tullessaan sisäsiistejä mutta eivät kaikki. Galgot elävät usein ahtaissa tarhaoloissa tai häkeissä jossa ne tekevät tarpeensa eivätkä välttämättä pysty edes väistämään niitä joten tässä asiassa voi olla opettelua. Aikuinen rescue-galgo opetetaan sisäsiistiksi kuten pentu, positiivisella vahvistamisella sisäsiisteyden opettelussa ei yleensä ole ongelmia.
Hylätty galgo kärsii usein eroahdistuksesta. Koira pelkää että sen "lauma" jälleen hylkää sen lähtiessään kotoa ja tämä saa aikaan paniikkireaktion. Eroahdistus ilmenee mm haukkumisena ja ulvomisena, tavaroiden tuhoamisena ja sisätiloihin virtsaamisena ja ulostamisena. Eroahdistuksen tasosta riippuen tilanne laukeaa harjoittelulla muutamassa päivässä -kuukaudessa ja harjoittelun tueksi voidaan vaikeissa tapauksissa käyttää rauhoittavia lisäravinteita, feromonivalmisteita tai lääkitystä. Useimmissa tapauksissa kyseessä on ohimenevä ongelma. Yksinolon opettelu kannattaa aloittaa heti koiran saavuttua lyhyillä harjoituksilla. Näin koira oppii että on normaalia että perheen ihmiset tulevat ja menevät.
Heinäkuusta 2019 alkaen emme enää luovuta galgoja ainoaksi koiraksi poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Näitä poikkeuksia ovat perheet joissa joku perheenjäsen on kotona galgon kanssa tai ne hyvin harvat galgot joita espanjalaisen tarhan toimesta on erityisesti suositeltu ainoaksi koiraksi. Mikäli nämä poikkeukset eivät täyty edellytämme samanaikaisesti kahden galgon adoptiota. Tämä päätös perustuu kokemuksiin siitä miten harvan galgon elämänlaatu on optimaalista ainoana koirana.
Galgot ovat useimmiten eläneet laumoissa ja joutuneet taistelemaan ruoastaan. Näin ollen koira saattaa suhtautua omaan ruokaansa ja esim puruluihin hyvinkin omistushaluisesti. Tähän kannattaa kiinnittää alussa huomiota etenkin perheissä joissa on lapsia tai muita koiria.
Toisilla galgoilla sopeutuminen on hyvinkin nopeaa ja ongelmatonta ja toisilla sopeutumiseen kestää pidempään. Uuden kodin perheenjäseniltä vaaditaan alkuaikoina kärsivällisyyttä kun mahdollinen traumatisoitunut ja arka koira joka ei ole koskaan elänyt perheessä opettelee uutta elämää. Koiran sopeutuminen uuteen elämään on hyvin monesta tekijästä kiinni mutta tyypillisimmillään kestää muutamia viikkoja -kuukausia, traumatisoiduilla koirilla pidempään. Mikäli ongelmat eivät kotikonstein ratkea kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä yhdistykseemme. Tämän lisäksi voi turvautua myös koiraterapeuttiin tai koirien käytöshäiriöihin perehtyneeseen ammattiauttajaan.
Alkuvaiheen stressaavaa vaihetta voi helpottaa esim Adaptil-feromonivalmisteilla tai rauhoittavilla lisäravinteilla kuten Calmex tai Zylkene (saatavilla apteekeista ja eläinlääkäriltä).
Galgon metsästysvietti
Galgoilla on vinttikoirina vahva saalistus- ja metsästysvietti. Ensimmäisinä viikkoina uuteen kotiin tultua tätä ei välttämättä havaitse. Kun koira kotiutuu alkaa vietti vahvistua, tämä kannattaa ottaa huomioon ajan kuluessa.
Galgot ovat näöllä metsästäviä vinttikoiria, eli potentiaalisesti kaikki liikkuva voi kiinnittää galgon huomion ja laukaista metsästysvietin. Kun galgon annettaan olla irti esim koirapuistossa on erittäin suositeltavaa että koiralla käytetään kuonokoppaa. Vaikka koira ei ole aggressiivinen, voi juokseva pienempi koira laukaista koiran metsästysvietin. Sama pätee oman perheen pienempiin koiriin. Galgo juoksee saaliinsa kiinni tarttuen niskasta. Muille koirapuistoilijoille voi mainita että koiralla on kuonokoppa voimakkaan metsästysvietin vuoksi, ei aggressiivisuuden. Lujaa juoksevien vinttikoirien kanssa kannattaa myös muistaa että vauhti yltyy helposti todella hurjaksi, ja alle juoksevan pienemmän koiran tai ihmisenkin voi sattua pahasti törmäystilanteessa.
Yhdistyksemme ei suosittele galgon pitämistä vapaana aitaamattomalla alueella. Vaikka koira olisi kuinka kiintynyt perheeseensä se saattaa silti karata pelästyessään tai esim jäniksen nähdessään. Galgojen tiedetään hyppäävän korkeidenkin aitojen yli joten aidan tulisi olla vähintään 170-180 cm korkea turvallisuuden maksimoimiseksi etenkin juuri kotiutuneilla galgoilla.
Galgoa ei missään nimessä saa käyttää metsästystarkoituksiin enää Suomessa. Ratajuoksuttaminen ja vieheen perässä juoksuttaminen on yhteistyötarhojemme toiveesta myös kielletty johtuen siitä että galgolla voi olla vanhoja vammoja joiden vuoksi nämä harrasteet voivat olla vahingollisia. Periaatteena on myös että menneisyytensä jälkeen galgon juokseminen on omaehtoista eikä tavoitteellista toimintaa.
Apua ongelmatilanteissa
Galgon adoptointi on päätös jota ei tule tehdä harkitsemattomasti.Toivomme että jokainen adoptiosta kiinnostunut miettii huolellisesti etukäteen omaa elämäntilannettaan ja mahdolisuuksiaan käsitellä mahdollisia ongelmatilanteita. Harkinnasta huolimatta yllättäviä ongelmia saattaa ilmetä. Järjestömme pyrkii tukemaan galgon uutta kotia sekä auttamaan ongelmatilanteissa. Ääritapauksissa autamme etsimään koiralle uuden kodin mikäli ongelmat ovat ylitsepääsemättömiä.